Vaikuttavuus (effectiveness) tarkoittaa käytännön elämässä jollakin palvelulla tai palvelutuotannolla aikaansaatua muutosta: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa vaikuttavuus merkitsee yleensä sitä, että palvelulla saadaan aikaan suotuisa muutos esimerkiksi asiakkaan terveydessä, toimintakyvyssä tai hyvinvoinnissa (Pitkänen et al., 2020). Vaikuttavuus käsitteenä sisältää oletuksen syy-seuraussuhteesta eli ajatuksen siitä, että palvelu tai toiminta aiheuttaa tietyn tuloksen (Forrester, 2017; Pitkänen et al., 2020). Lastensuojelun palvelut rahoitetaan yhteisin verovaroin ja palvelut kohdistuvat erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja heidän perheisiinsä. Sosiaali- ja terveysministeriön 2019:4 loppuraportissa Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi Aulikki Kananoja ja Kristiina Ruuskanen toteavat: 

Lastensuojelun vaikutusten ja vaikuttavuuden seuraaminen ja arviointi tieteellisesti luotettavalla tavalla on eettinen kysymys. Kun yhteiskunta on lain tasoisesti antanut julkisille organisaatioille vastuun järjestää palvelut ja muun avun lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen sekä oikeuden ottaa lapsi tai nuori huostaan, tulisi tähän vastuuseen kuulua myös toiminnan vaikuttavuuden seuranta ja arviointi. Julkisen vallan kiinnostuksen puute esimerkiksi huostaansa ottamien lasten ja nuorten myöhempään elämänkulkuun voidaan tulkita rakenteelliseksi välinpitämättömyydeksi.”

Lisäksi selvitysraportti nostaa esiin sen, että vaikuttavuuden arvioinnin vaikeus ei voi olla perusteena vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin puuttumiselle. Kananojan ja Ruuskasen laatima loppuraportti korostaa sitä, että vaikuttavuuden arviointi tulee nähdä kiinteäksi osaksi lastensuojelun toimintaa ja toiminnan kehittämisen tulee pohjautua pitkäjänteiseen seurantaan ja tutkimukseen perustuvaan tietoon (Kananoja & Ruuskanen, 2019).

Viime aikoina lastensuojelun palveluiden vaikuttavuuden arvioinnista annetut suositukset ovat heijastuneet julkisten organisaatioiden toimintaan; vaikuttavuuden arviointia on esimerkiksi joissakin julkisten hankintojen kilpailutuksissa alettu edellyttää ja/tai antaa siitä laatupisteitä. Vaikuttavuuden arvioimisen implementoiminen osaksi nykyisiä palvelukokonaisuuksia on siis nykypäivää; vuonna 2021 Profiamilla käynnistyi vaikuttavuuden arvioinnin pilotointi, jossa palveluiden vaikuttavuutta tarkastellaan erilaisten päätetapahtumien ja mittareiden avulla. Profiamin vaikuttavuuden arvioinnissa päätetapahtumina ovat lapsen psykososiaalinen kehitys ja hyvinvointi, vanhemmuuden ja lapsen hoivan erilaiset ulottuvuudet sekä perheen ja ammattilaisten välisen yhteistyösuhteen laatu, jonka tiedetään ennustavan psykososiaalisen tuen vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arvioiminen on implementoitu osaksi mm. perhetyön, perhekuntoutuksen ja ammatillisen tukihenkilötoiminnan palvelukokonaisuuksia. Vaikuttavuuden arvioiminen meillä on osallistava, jaettu ja asiakaskeskeinen prosessi, jossa myös lapsi ja perhe arvioivat päätetapahtumia ja raportoivat kokemuksiaan. Pyrimme siihen, että vaikuttavuuden arvioiminen ei ole vain mittaustapahtuma, vaan tuen tarjoamisen näkökulmasta toteutuva hoidollinen prosessi, joka vahvistaa perheen toimijuutta ja auttaa ohjaamaan tukea oikeisiin asioihin. Mittarien valinnassa olemme huomioineet sekä kansainvälisen että kansallisen tutkimuskirjallisuuden näkökulmia (Forrester, 2017; Flink & Aaltio, 2020).

Vaikuttavuuden arvioinnissa on yleisesti vielä paljon haasteita. Lastensuojelun palveluiden vaikuttavuuden arvioimisesta ei ole käytettävissä kansallista ohjeistusta tai vakiintuneita käytäntöjä. Vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen on prosessi, jossa on pyrittävä yhdistämään tieteellisen perustan ja näytön vaatimus sekä käytännön moniammatillisen lasten sosiaalihuollon kontektissa tapahtuvan työn näkökulma ja mahdollisuudet. Vaikuttavuuden arviointia haastaa myös infrastruktuurin kehittymättömyys; toistaiseksi vaikuttavuuden arviointiin ja vaikuttavuusdatan keräämiseen ei vielä ole käytettävissä yhdessä sovittuja käytäntöjä, järjestelmiä tai monitahoiset vaatimukset täyttäviä digitaalisia ratkaisuja. Tiedon määrittelyn, keräämisen, tallentamisen ja analysoinnin suhteen olemme alussa.

Me Profiamilla näemme, että vaikuttavuuden arvioimisen kehittäminen on prosessi, johon liittyy eettisen vastuun kantaminen, ja joka lisää läpinäkyvyyttä ja tuottaa vertailukelpoista tietoa lasten ja perheiden sosiaalihuollon palveluiden päätöksenteon tueksi – järkeviä apuvälineitä jokaisen työntekijän arkeen. Kaikkiaan vaikuttavuuden mittaaminen aiheuttaa työtapojen muutoksia ja vaatii resursseja, mutta todennäköisesti tulee parantamaan palveluiden laatua ja kohdistumista vaikuttavalla tavalla. Vuonna 2021 aloitettu vaikuttavuuden arvioimisen pilotointi edistyy; huhtikuun alussa 2022 kaikki Profiamin eri aluetoimistojen työntekijät ovat saaneet koulutuksen vaikuttavuuden arvioimisesta ja siihen liittyvistä uusista työtavoista!

vaikuttavuuden arviointi.jpg

 

Lähteet: 

Flink, Niko & Aaltio, Elina. Hyvinvoinnin ja muutoksen mittarit systeemisessä lastensuojelussa. Katsaus mallin vaikuttavuuden arvioinnissa käytettyihin mittareihin ja menetelmiin. Työpaperi 11/2020. THL. Helsinki. https://www.julkari.fi/handle/10024/139299

Forrester, D. (2017). Outcomes in children’s social care. Journal of Children's Services.

Kananoja, Aulikki & Ruuskanen, Kristiina. Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi. Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:4. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4026-0 

Pitkänen, Laura; Torkki, Paulus; Tolkki, Helena; Valtakari, Mikko; Leskelä, Riikka-Leena. Reittiopas vaikuttavuuteen: Vaikuttavuusperustainen ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:1. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161983

Profiam Sosiaalipalvelut Oy

Kiinnostuitko yrityksestä tai sen palveluista?

Ota yhteyttä